lauantai 9. maaliskuuta 2013

Radikaalia myötätuntoa

New York Timesin nettisivuilla julkaistiin reilu viikko sitten blogipostaus, joka sai minut hyppimään ilosta tasajalkaa. Olen jo pitkään käynyt monen (myös itseni) kanssa keskusteluja itsehillinnästä ja tahdonvoimasta ja miettinyt, mistä saisin lisätukea omalle intuitiolleni. Ikäisteni nuorten naisten kansantauti tuntuu olevan usko hillittömään itsensä piiskaamiseen ja samalla pelko siitä, että olemme parin askeleen päästä katuojasta. Jos tiukasta itsekontrollista höllentää hetkeksikin, mitä tahansa katastrofaalista voi tapahtua. Uusi tutkimusala väittää kuitenkin päinvastaista. Ohessa lainaus naisten syömiskäyttäytymistä koskevasta tutkimuksesta, jossa ryhmää naisia oli pyydetty syömään donitseja. Tämän jälkeen osalle ruhmästä oli tehty "myötätunto-interventio" eli heitä oli kannustettu sanomalla, ettei syömisestä kannata tuntea huonoa omaatuntoa:
Later the women were asked to taste-test candies from large bowls. The researchers found that women who were regular dieters or had guilt feelings about forbidden foods ate less after hearing the instructor’s reassurance. Those not given that message ate more.
The hypothesis is that the women who felt bad about the doughnuts ended up engaging in “emotional” eating. The women who gave themselves permission to enjoy the sweets didn’t overeat.
Tämä kaikki johtaa hypoteesiin, jota olen pyöritellyt jo jonkin aikaa:

Tahdonvoiman (itsehillinnän, itsensä johtamisen, miksi vaan sitä haluaa kutsua) alku ja juuri on myötätunto omaa itseä kohtaan.

Mitä vähemmän kykenemme tuntemaan myötätuntoa itseämme kohtaan, sitä enemmän omia ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja työnnämme tiedostamattoman puolelle. Ja mitä suurempi osa olemisestamme on tiedostamatonta, sitä vähemmän sananvaltaa meillä on siihen, miten toimimme. Tieto on valtaa, myös oman itsensä johtamisessa.

Elämme kulttuurissa, jossa tiukkaa itsehillintää ihannoidaan. Siksi myötätunto voi monelle olla kaiken sen vastaista, mitä olemme tahdonvoimasta oppineet. Eivätkö ihmiset olekaan juureltaan pahoja ja ahneita omien halujensa orjia? Eikö ainut vaihtoehto pitää kuria olekaan itseään piiskaamalla? Luultavasti ei sittenkään. Onneksi myötätuntoa omaa itseään kohtaan voi myös oppia.
For those low on the scale, Dr. Neff suggests a set of exercises — like writing yourself a letter of support, just as you might to a friend you are concerned about. Listing your best and worst traits, reminding yourself that nobody is perfect and thinking of steps you might take to help you feel better about yourself are also recommended.
Other exercises include meditation and “compassion breaks,” which involve repeating mantras like “I’m going to be kind to myself in this moment.”
Olisiko siis paikka pienelle myötätunto-interventiolle: Kuinka monessa tilanteessa voit tänään olla itsellesi vähän myötätuntoisempi kuin eilen? Liikaa positiivisuutta ei kannata pelätä: Avioliittotutkimuksissa on havaittu hyvän avioliiton salaisuudeksi viisi positiivista sanaa tai tekoa jokaista kritiikkiä kohtaan. En usko, että tämä suhdeluku menee kohtuuttomuuksiin suhteessa omaan itseensäkään.


Lähde: 
NY Times: Go Easy on Yourself, a New Wave of Research Urges
Psychology today: Marriage Math

1 kommentti:

  1. Voi, haluaisin sharettaa nää ja tykätä näistä kaikista facebookissa. :)

    VastaaPoista